Korjauksia minun tekstiini.

Olen pahoillani.
Olen paha ihminen.
Koulussa on eräs (use 'tuo' only when you want us to physically look in her direction or when you spoke about her earlier) tyttö, joka luultavasti rakastui minuun. Hän tahtoo olla minun ystävä(ni) (I'd put -ni when you use 'minun' and not 'mun') , enkä osaa sitä (or do you mean 'enkä voi'?) . Mutta suuri ongelma on että olen jo nainut häntä rakastellut hänen kanssaan (anteeksi, etten osaa sanoa tätä toisella tavalla...) (heh, 'naida' is a bit rude in this context) . Olen hyvin onnellinen kaikkien toisten ystävieni kanssa - minulla on tarpeeksi ystäviä ja en enkä luule että minulla voisi olla lisää. Ja ...en oikeastaan pidä hänestä kovasti - tarkoitan, en yhtään ollenkaan vihaa häntä - hän on mukava tyttö - vain ei vain laijani.
Hän jopa haluaa opiskella suomea
Hänen kanssaan oleminen on niin kuin olla tuonut olisi joutunut takaisin aikaan josta en todellakaan pidä - en todellakaan. Vihaan tätä aikaa, kun olin aina hämmentynyt (confused) enkä koskaan tietänyt, kuka olin tai mitä halusin.
Tunnen itseni niin paljon (you have to add 'paljon' with 'niin' here) läheisemmäksi todellisen itseni kanssa kuin tämän aikavälin aikana.
Hän antaa minun muistaa itseä, joka olen onnellinen etten enään enää (wow, where have you learned to say 'enään', which is a dialectal thingy ? I'm going to correct it though, because I am myself trying to stop using it) ole.*

Joskus, en osaa olla ystävällinen kenellekään, joka ei tunnu kun kädeltäni.


Mutta tästä huolimatta, tässähän se menee mukavasti. Koulu alkoi taas, ja minulla on siellä totta kai paljon hyvin tylsää luokissa jotka olen jo suorittanut (that's the best word I could think of) toisessa koulussa. Se yksi luokka, joka kiinnostaa minua vähän on ranskan opettajien muodostelma (formation), jossa opin korjaamaan toisten ranskaa. Olen myös ruvennut vihaamaan vähemmän espanjaa vähemmän.

I hate it, when people are not polite!
Vihaan sitä, kun ihmiset eivät ole kohteliaita!

- The talking heads

-

Not very good. I think I've stopped paying enough attention to little details.